Speallanváttisvuohta, gohččoduvvo maid buozalmas speallogillámuš dahje speallosorjavašvuohta, definerejuvvo dego:
Dávjá, geardduhuvvon, áigodagat speallamiin mii váldá eanemus áiggi olbmo eallimis nu ahte sosiála, barggu, materiála ja bearraša oktavuođat billiduvvot (ICD-10).
Psykiátralaš diagnosagiehtagirjjis DSM V:s speallosorjavašvuohta namuhuvvon dego sorjavašvuođagillámuš dego gárrenávnnassorjavašvuohta.
Muhtin speallanváttisvuođa dovdomearkkat
Don massát kontrolla, áigeáddejumi ja it birget heaitit. Don suhtat, fuolastuvat ja šattat mášoheapme go it beasa speallat. Don it birge ráddjet speallama, váikko dus leat eará soahpamušat. Don isoleret iežat, ii leat šat eará skihpáriiguin iige oassálaste eará doaimmain. Don biehttalat ahte dus leat váttisvuohta.
Mo speallanváttisvuohta sáhttá váikkuhit du psyhkalalaččat, fysalaččat ja sosiálalaččat?
Psyhkalaš ja fysalaš
Speallanváttisvuohta sáhttá buktit jurdagiid ja dovdduid mat bávččagit ja leat váddásat. Heahpat ja sivalašvuohta dahká ahte máŋgasat válljejit guoddit iežas váttisvuođaid ollát ieš. Ballu ahte earát galget fuobmát speallama, ballu massit dehálaš gaskavuođaid, ekonomalaš váttisvuođat ja sosiála isolašuvdna sáhttá vásihuvvot issorassan ja vearrámusat sáhttá addit lossamiela ja/dahje áđehusgivssi. Dát sáhttá boahtit ovdan dego siskkildas ballu, ráfehisvuohta, váibmoravkkas, váttisvuođat oađđit, váttisvuohta jaskkodahttit ja bosihit. Don sáhtát maid dovdat doaimmahuvvama, vásihit eahpedoaivvu ja váilevaš návcca dovdat ilu.
Doaimmahisvuohta, heajus jeavddalaš borran, váilevaš oađđin dahje stáđismeahttun oađđinminsttar sáhttá leahkit boađus speallanváttisvuođas ja psyhkalaš váttuin. Dás sáhttá leat lassi negatiiva váikkuhus, ja dasa lassin sáhttá konkrehtalaččat čuohcat rumašlaš dearvvašvuhtii.
Oktiibuot dát dagaha ahte lea váttis oaidnit čovdosiid ja álggahit praktihkalaš daguid mat dárbbahuvvojit vai don galggat birget hálddahit iežaset váttisvuođaid. Dehálaš muitit lea ahte lossamiella lea vássevaš gillámuš mii váikkuha du árvvoštallannávcca. Ánut veahki. Buorre álgga lea soapmásii dovddahit luohttámušain.
Sosiálalaččat
Speallanváttisvuohta sáhttá buktit ollu sosiála čuozahusaid čadnon bargui ja oahpahussii. Sáhttá buktit váttisvuođaid gaskavuođaide ja fierpmádagaide ja muhtimiidda sosiála isolašuvnna. Eanemus olbmot geat leat ovddidan speallansorjavašvuođa leat suoli speallan guhkit áiggi, ja eai leat lahka ge čielgasat mii dáhpáhuvvá. Leahkit rabas iežat váttisvuođaiguin lagamusaiguin dasa gullo ballu, ovdamearkka dihte hilgojuvvot. Muhto eanemusat vásihit bearraša dego buorre ja dehálaš doarjja go váttisvuođat eai šat leat čihkosis.
Muhtin čoavddasánit dihtorspeallanváttisvuođaid birra
- Badjelmeari dihtorspeallan sáhttá addit heajus skuvlaolahusaid, váttisvuođaid bargoeallimis ja vuosttálašvuođaid skihpáriiguin ja bearrašiin.
- Speallit váttisvuođaiguin ja dihtorspeallansorjavaččat lea dávjábut dearvvašvuođaváivvit nugo oaivebávččas, sealgebávččas, oađđinváttut, mášohisvuohta ja lossamiella.
- Badjelmeari dihtorspeallan sáhttá muhtimiin leat symptoma eará psyhkalaš dearvvašvuođaváivviin.
- 2,8% buohkain geat spellet dihtorspeala kategoriserejuvvojit speallansorjavažžan.
- 0,5% kategoriserejuvvojit dego dihtorspeallosorjavaččat.
- Nuorabut spelliin lea stuoribut várra darvánit speallamiidda go boarrásut.
- Leat eanet dievddut go nissonat geain leat váttisvuođat dihtorspeallamiin.